perjantai 4. tammikuuta 2008

Guatemalassa

Hola!

Uusivuosi meni Sadulle seuraa pitaessa. Satuun iski ameeba, ja juuri aatto-iltana oli tosi kovia vatsakramppeja. Onneksi tauti kuitenkin meni (Vikin ihanalla avustuksella ja tietoudella) ohi ennen meidan Guatemalan reissua ja TAALLA OLLAAN!

Ollaan talla hetkella Floresissa. Lennettiin 2.1. Nicaraguasta Guatemalaan ja laskeutumisen yhteydessa koettiin ennenkokemattomat ilmakuopat! Jopa Kikka, 10 vuotta lentokoneessa tyoskennelleena, sanoi etta oli melko hurjaa kyytia! Onneksi meilla Kikan kanssa refleksit kuitenkin pelaa niin hyvin, ettei kahvit kaatuneet syliin, vaan saatiin ne lopulta siististi juotua. :)

Tulivuori El Salvadorista

Ilmakuoppien syyt sitten selvisi myohemmin, kun huomattiin, etta Guatemalas Cityssa ja samoin Antiguassa oli melkoisen hurja tuuli! Muutos Granadan helteesta oli kylla aika hurja, kun taalla saatiin kaivaa kassista lampimat vaatteet paalle, ja silti ei tahtoneet riittaa... Kikka ostikin jo aivan ihanan uuden pontson ja mina pistin kylla ihan ensimmaista kertaa talla reissulla takin paalle. Ullan tekema huivikin paasi oikeuksiinsa. Villatumput ikava kylla jai kampille Nicaan, koska pakatessa naureskelin, etta niita tuskin kannattaa mukana kantaa. Nyt pahin myrsky on kylla ohi ja taalla Floresissa pitaisi kuulemma muutenkin olla ihan lamminta.. joten ei tassa mitaan hataa. :)

Jees, eilen meikalainen tayttikin 25 vuotta. Yritin kovasti etsia jostakin soittopaikkaa, etta olisin voinut onnitella pikkuveljeani hanen syntymapaivistaan. Kerrankin han sai 8h ajan olla minua vanhempi! :D Suomessa siis kun vuorokausi vaihtuu 8h aikasemmin. :) No mutta, tosiaan kaikki call centerit oli kiinni, koska tuulen takia kaupungissa ei ollut sahkoja. Sorry vaan Olli. Mutta isot synttarihalit (nain jalkikateen) sinne Suomeen. Samoin Kimmolle ja Miralle myoskin, heilla kun on synttarit samana paivana kun mulla! :)


Synttarit Guatemalassa sujuivat lahinna ihan "normaalisti". Aamulla heratessani en edes muistanut, etta oli minun syntymapaiva! ..sit kylla moneen otteeseen paivalla kerroin tuntemattomille ihmisille, etta "arvaa mita! Tanaan on mun synttarit!" ..silti kukaan kauppias tai kadun mies ei antanu mulle lahjaa. Yksi kauppias kylla halasi onnittelut. :D Illalla sit kaytiin kaupassa ostamassa ruokaa taman paivan Bussireissua varten (klo 7:30 lahto hotellilta, perilla taalla oltiin vahan yli kahdeksalta) ja mietittiin, etta ostetaanko ihan iltapalatarvikkeetkin (hotellilla kun oli keittio kaytettavissa) vai mennaanko ravintolaan. Lopulta paatettiin etsia Kirjasta (eli siis Lonely Planetista) meille ruokapaikka ja mentiinkin sitten sinne mika valittiin..paitsi ettei se ollut auki. Eika seuraavakaan ravintola ottanut asiakkaita, koska sahkokatkon takia ei ole turvallista, tai jotakin. Outo juttu, koska Nicassa sentaan saa aina ruokaa, vaikka sahkoa ei aina olisikaan. Kaasullahan se ruoka valmistetaan ja kynttilanvalossa on erittain ihana illallistaa. Lopulta sitten paadyttiin syomaan yhteen tosi upeaan ravintolaan (Kirjassa Top End -listalta). Oliko vahan kassi-alma -olo, kun mentiin niiden kolmen ison kauppakassin kanssa ja melkoisen epasiistit vaatteet paalla.. Ei sen valia! Tilattiin kuitenkin juhlan kunniaksi punkkua ja siina tilausta tehdessa Kikka taisi mainita tarjoilijalle, etta "tuolla tytolla on tanaan synttarit". Naureskeltiin, etta hienoa kun minun synttareita varten on ihan Marinba-konsertti -jarjestettu, kun ravintolassa esiintyi 7-henkinen ryhma, joista kuusi soitti Ksylofonia ja seitsemas soitti kontrabassoa (tai jotakin vastaavaa). Kun oltiin syoty ruuat, alkoi "orkesteri" soittamaan Paljon onnea vaan (Cumpleaños Feliz) -kappaletta, ja kolme tarjoilijaa tuli laulaen tuomaan minulle leivoksen, jossa oli kynttila!, ja PIÑATAN!!! Olen koko syksyn puhunut, etta sitten mun synttareilla pitaa olla piñata, mutta eihan sita mitenkaan voinut taalla reissun paalla jarjestaa.. Ja nyt sitten minulle tuotiin piñata! No, eihan se toki ole ihan sama asia, kuin oikea iso karkilla taytetty piñata, jota saa sitten silmat sidottuna maiskia puukepilla, kunnes karkkia sataa... Mutta onhan se todellakin paljon parempi kuin ei mitaan. Lopuksi kun Marimba-musiikki paattyi, alkoi tuo kolmikko viela laulaa itse marakasseilla saestaen tuota "Feliz Cumpleaños a ti!" -laulua ja Kikka kertoi, etta moni vieruspoydissa oli yhtynyt tuohon lauluun. Ihana ilta! Todellakin mahtavaa olla taalla Guatemalassa ja kaiken paalle saada Piñata :D

Tammoista. Taalta kotiutuu varmasti 12.1. aivan hullu nainen, kun kaikki nama ihanat varit saavat ihmisen sekoamaan. Olen jo ostanut joitakin pienia asioita (joita en tietenkaan paljasta, koska osa saattaa paatya tuliaisiksi), mutta vahan enemman voisi olla rahaa kaytettavana. (Aiti, laheta lisaa rahaa (kayttotilille) ! ;D) :D

Alkuasukkaita Antiguasta


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kuulla, että olette selvinneet Guatemalaan ja olette ilmeisen tyytyväisiä tähän astiseen matkaanne.

Ja hienoa, että Satu on toipunut amebasta.

Mukavaa matkan jatkoa! Ja ilmoitelkaa aina välillä itsestänne.

T: Kati ja kummityttö

Anonyymi kirjoitti...

Vielä kerran onnittelut sinulle!
Oli varmasti ihana päivä, vaikka et lahjoja saanutkaan, mutta me tulemme kohta halaamaan sinua.

Mä laitan sulle rahaa, jotta pääset osteleen taas kaikkea ihanaa.

Nauttikaa kaikesta.

Oltiin siellä Nigaragua-seuran info tilaisuudessa ja kuultiin heidän reitti. Oli hiukan kiireinen ja matkat pitkiä, sanottiin iskän kanssa molemmat, että hyvä ettei olla mukana, vaan saadaan viettää lomaa eikä tarvi hötkyillä.

Jos pääset koneelle niin olis kiva jutella hiukan ennen matkaa, jos tulee jotain mieleen, kysyttävää.

Terkkuja sinne

Unknown kirjoitti...

Ihanaa etta olet onnellinen Guatemalassa tulivuorien ja kauniiden varikkaiden kankaiden maassa. Kova on ikava Sinua.