
Viimeisenä iltanani kävin vielä pikavierailulla heidän luonaan ja vein heille kolme kassillista ruokaa sekä hieman leluja ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi annoin itseltäni jääneitä kirjepapereita, ja yhteen kirjekuoreen kirjoitin oman osoitteeni ja laitoin kirjemerkin valmiiksi. Toivottavasti kohtapuoliin sen postinkantaja minulle tänne toisi!

Tässä siis käsillä viimeiset hetket Apantessa. Tämän jälkeen ryhdyimme pakkaamaan autoa, ja hurautimme kohti Matagalpaa. Haikea tunnelma oli. Ja kauhea kiire oli ollut viimeiset pari päivää pakkaamisen ja järjestelyn kanssa!


Ei meillä onneksi ollut paljoa tavaraa! Tässä on siis meidän käsimatkatavarat kotiinpaluulla. Kärryt olivat todellakin tarpeeseen Houstonin kentällä, kun siellä hengailtiin 9 tuntia. :)

Niin tosiaan, tuossa kuvassa Satu juttelee Päivikin kanssa Houstonista. Siellä American Airlinesin (olikohan se sellainen se meidän lentoyhtiö?) toimistossa oli seinällä neljä puhelinta, joista sai soittaa ilmaiseksi perheelleen tai kenelle nyt ikinä halusi ilmoittaa, että oma lento on myöhässä:
"COURTESY PHONEDELAYED CUSTOMER USE ONLY
5 MINUTE CALL LIMIT"
Ps. muistakaa katsoa kaksi aikaisempaa blogiani: Corn island ja Orinoco! (Aivan ihania kuvia)
2 kommenttia:
Jos päätät muuttaa Nicaan niin mä tuun sit sinne sun luo lomailemaan! Tahtoo pois suomesta!
/Dee
Kiva, etta jaksat viela kirjoittaa blogia laittaa kuvia meidan iloksi.
Lähetä kommentti