Amerikan Uutiset

Työhöni lepokodilla kuuluu myös joka toinen viikko ilmestyvään Amerikan Uutisiin kirjoittaminen. Petra hoiti kaksi edellistä tervehdystä, ja nyt sitten on minun vuoroni. Tässä teksti, joka julkaistaan ensi viikolla ilmestyvässä lehdessä: 

Perjantai 18. Syyskuuta 2009

Hei, olen Lepokodin uusi harjoittelija Outi Kivelä. Valmistuin viime kesänä Toimintaterapeutiksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta. En ole aikaisemmin työskennellyt vanhusten parissa, joten tämä Lepo- ja Hoitokodin harjoittelun kokemus on hyvin opettavainen ja tärkeä. Jatkossakin tulen työskentelemään ikääntyneiden kanssa, sillä aloitan tammikuun alussa Porin sotainvalidien sairaskodissa työn toimintaterapeuttina. 

Siirryin Hoitokodin puolelta Lepokodille maanantaina 14. syyskuuta. Petra Behm puolestaan siirtyi työskentelemään Hoitokodille. Viisi viikkoa hoitokodilla hujahti nopeasti ohitse, ja tuntui jopa liian aikaiselta lähteä sieltä pois. Olisin mielelläni jatkanut työskentelyä Hoitokodin asukkaiden kanssa. Toisaalta odotan innolla tulevia viikkoja Lepokodilla. Hoitokodissa työskentelystä minulle jäi mieleen sekä asukkaiden että työntekijöiden erilaiset elämäntarinat: Yhdysvaltoihin on tultu niin perheen kuin puolison kanssa ja työurat ovat vaihdelleet kotiäidistä talojen rakentamiseen. Moni on myös asunut eri osavaltioissa ennen Floridaan asettumistaan. Monta tarinaa jäi kuitenkin vielä kuulematta, joten mielelläni olisin jatkanut ainakin muutaman viikon vielä hoitokodilla.

Ensimmäinen viikko Lepokodilla on sujunut sekä uusia nimiä että aktiviteetteja opetellen. Olen saanut auttaa neuletöistä tippuneiden silmukoiden ruotuun palauttamisessa, käynyt asukkaiden mukana askartelukauppa Michaelsissa ja  lähi-Publixissa sekä keilannut ja pelannut bingoa. 

Toissa viikonloppuna olleeseen Lepokodin Ystävien syyskauden avajaisiin osallistuimme Petran kanssa sekä yhteislaulujen ”esilaulajina” sekä esitimme vanhan sketsin Hyvää päivää, kirvesvartta, joka sai hyvän vastaanoton yleisöltä. Nautimme suuresti juhlassa esitetyistä musiikkiesityksistä, jotka olivat toinen toistaan hienompia. Juhlan ohjelma esitettiin seuraavalla viikolla Lepokodilla viikon videona, ja edelleen ihastelin taitavia laulu- ja soittoesityksiä.  

Sanonta vähiin käy ennen kuin loppuu pitää jälleen kerran paikkansa. Ensimmäiset viisi viikkoa ovat menneet niin nopeasti, että alan jo surkutella tulevienkin viikkojen muuttumista muistoiksi. Onneksi harjoittelun päätteeksi on vielä muutama viikko aikaa seikkailulle ennen koti-Suomeen palaamista. Toistaiseksi olen vain nauttinut täällä olostani, ja pystyn helposti ymmärtämään monen suomalaisen ratkaisun jäädä pysyvästi asumaan lämpöiseen Floridaan.

Toimintaterapeutti

Outi Kivelä