Sea World

Taas on yksi viikonloppu takana ja uusi viikko alkanut. Harjoittelumme on puolivälissä, mikä tarkoittaa, että olemme vaihtaneet työpaikkoja: Petra siirtyi tänään maanantaina Hoitokodin puolelle ja minä puolestani tulin Lepokodin hommiin. Tarkoituksenani on kyllä kertoa teille vielä jossakin välissä tarkemmin noista työpäivistäni. Vielä en kuitenkaan ole ehtinyt/jaksanut/viitsinyt. Mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa. Malttakaa vain odottaa.Vaikka töistäkin tosiaan olisi kiva kertoa, mukavasta työstä kun on kyse, saa se odottaa, kun ohitse menneet reissut on ensin raportoitova tänne.

Viimeviikonloppuna lauantaina meillä oli ohjelmassa Lepokodin Ystävien Syyskauden avajais-juhla, jossa esitimme Petran kanssa sketsin ”hyvää päivää, kirvesvartta”. Petra esitti vanhaa 80 vuotiasta ukkoa, joka ei oikein kuule hyvin ja minun roolini puolestaan oli olla apua tarvitseva turisti. Petran rooliasu oli niin upea, ettei hän itsekään meinannut itseään roolivaatteita sovittaessa peilistä tunnistaa! Vinkkinä muille miestä esittäville: mustista höyhenistä saa erittäin upeat viikset! Kyllä toki minunkin asustettani (pinkki jakku, useita helminauhoja, lierihattu ja tietysti turistin tunnusmerkki kamera) kehuttiin, mutta kyllä Petran asu (viiksien lisäksi valkoinen kauluspaita, lippis - suoralla lipalla toki - ruutuhousut sekä saappaat) oli vertaansa vailla. Vitsi tuntui onnistuneen oikein hyvin, sillä kaikki nauroivat ja vielä oikeissa kohdissa.

Lauantai-iltana puolestaan menimme kylään työkaverimme Marjan luokse. Kyläilyn kohokohtana tietysti oli taas saunominen ja uima-altaassa lilluminen, mutta kieltämättä tarjoilut olivat taas kohdallaan niin viinin ja oluen osalta kuin ruokienkin puolesta. Ilta jatkui sitten vielä Lake Worthin keskustassa sijaitsevaan irkkubaariin. Mainittakoon tässä, että oli ensimmäinen kerta, kun käytiin hieman tanssilattioita täällä reissulla kuluttamassa. Eli siis mistään biletyksestä ei sinänsä voi tämän reissun puitteissa kovastikaan kehua ja puhua.

Sunnuntaina sitten oli vuorossa ensimmäinen kerta biitsillä. Biitsillä vietimme muutaman tunnin lempeistä aalloista nauttien. Itse biitsillä ehdittiin ikävä kyllä olla kuitenkin vain reilun tunnin, kun taivaanrannasta nousevat mustat pilvet pakottivat meidät pakkaamaan kamat kasaan ja suuntaamaan nokat kotia kohti. Pyörällä matka rannalle tai rannalta kotiin kestää hieman alle puoli tuntia, joten jännäksi meni, ehditäänkö ennen sadetta kotiin. Valtava vastatuuli oli suurimman osan ajasta kiusanamme, mutta lopulta pääsimme muutaman pisaran siivittäminä kotiin. Ja sen jälkeen sitä vettä sitten tulikin! Eli hyvä että lähdimme ”ajoissa”.

85 F = n. 30 C. Eli päätelkää itse, oliko vesi lämmintä.

Viime viikon sunnuntaina, eli 6. syyskuuta vietimme Petran kanssa kolmen päivän vapaatamme Orladon lähistöllä sijaitsevassa Kissimmeessa. Kaupunki sinänsä on pelkkää hostellia, hotellia, pikaruokalaa ja outlet-myymälää, mutta kaupungin ulkopuolella sijaitsevat teemapuistot tekevät kaupungista otollisen turistikohteen. Lauantain vietimme siis Disney Worldin Magic Kingdomissa ja sunnuntaina puolestaan oli vuorossa Sea World. Etukäteen tiesin, että sieltä löytyy ainakin miekkavalas Shamu sekä yksi Floridan suurimmista vuoristoradoista. Ikävä kyllä emme päässeet tuohon uudempaan vuoristorataan (ukkosen jälleen ”yllätettyä” lomailijat), mutta sen sijaan näin monta upeaa merenelävien tähdittämää esitystä. Tässä kuvakavalkaadi tuolta reissulta. Ne, jotka eivät vielä tästä blogista saa kylläkseen reissukuvista, niin kyselkää ihmeessä merimaailman videoiden perään! Upeita delfiinien ja valaiden hyppyjä ja voltteja, sekä ihastuttava lunnin uintiretki ovat vielä reissun jälkeenkin ilahduttaneet tietokoneruudulta.

 

Hotellin Continental Breakfast -aamupalassa ei kyllä ollut kehumista. Piilorasvaa ja -sokeria ei tästä aamupalasta puuttunut. Kaikki tärkeät ravintoaineet puolestaan olivat jossakin piilossa...

Akrobatiaesityksessä esiintyjinä oli ainoastaan ihmisiä. Esitys kyllä sijoittui vedenalaiseen valtakuntaan.

Alligaattorihan se siinä.

Yksi n. 10 tässä altaassa uiskennelleesta Delfiinistä.

Kaikkihan toki tietävät, mistä flamingojen vaaleanpunainen väri johtuu. (niin siis, niiden yksipuolinen ruokavalio, eli katkaravut, saavat linnut vaaleanpunaiseksi)

 

Hylje päivänokosilla. Tekisi kovasti mieli tuota taputtaa, näyttää niin pehmoiselta.

Seaworldissa oli valtavan iso pingviiniyhteiskunta. Ne oli kyllä vähän tylsiä, seisoskelivat lähinnä paikoillaan. Ehkä niillä oli vähän liian vähän tilaa, en tiedä.

Niin se vain joulu tuntuu alkavan joka vuosi aikaisemmin ja aikaisemmin! (onneksi joulu on vain kerran vuodessa..)

Tämä kuva on otettu kesken vuoristorata-ajelun. Oli kyllä ehkä upein (ainakin pisin) vuoristorata, jossa olen koskaan ollut. Kivaa oli, paitsi tuo vierustoveri huusi kyllä aika lujaa. ..ja kieputuksen jälkeen oli kyllä vähän huono olo, kun ei tahdo tämä pää kestää kieppumista ja pyörimistä. Ehkä munkin pitäisi kokeilla sitä huutamista, kun sen vierustoverin ei kuulemma tullut huono olo.

Tätä siltaa pitkin päästiin Shamun, suuren miekkavalaaan tähdittämää esitystä katsomaan.

Sitten niihin esityksissä otettuihin kuviin. Esityksistä on siis myös videoita, mutta niiden latautuminen tänne nettiin kestää ehkä noin kaksi viikkoa, joten niitä esitetään vain harvoille ja valituille, kunhan pääsen täältä takaisin Suomeen. Esityksen pääosissa olivat tietysti ihastuttavat merten eläimet, mutta myös muita esiintyjiä oli, kuten papukaijoja, kotka, saukko ja tietysti omaa lajiamme ihmisiä.

 

Tässä merirosvohenkisessä tarinassa pääosaa näyttelivät kaksi merileijonaa.  

Delfiinien esitykset olivat toki jo Särkänniemen Delfinaariosta tuttuja, mutta onhan se komiata, kun upeita hyppyjä tekevät kymmenen eläintä kerralla, ja esitys on ulkotiloissa auringon paisteessa, ja puitteet muutenkin ovat suuremmat ja komeammat.

Komeita otuksia nuo miekkavalaat ja upeita hyppyjä osaavat tehdä. Petoja ovat, mutta kaunista katseltavaa!

Seaworld oli ehdottomasti hupia koko rahan edestä. Ostimme tällä kertaa lippumme ns. lippujenvälittäjiltä, jotka ostavat käytettyjä viikko-/kausilippuja, joissa on päiviä jäljellä. Normaalin $85 sijaan maksoimme lipustamme vain $30. Tähän kun lisää kyyteihin menneen $12, tuli päivälle hintaa vain  $42, mikä on siis puolet normaalihintaista päivälippua edullisempi. Voin siis ehdottomasti suositella kaikille Orlandon teemapuistoihin matkustaville Kissimmeessä sijaitsevien lippukojujen palvelujen hyödyntämistä! Kannattava bisnes niin asiakkaalle kuin myyjällekin! (Ei toki kohteelle jossa kävimme.. En kuitenkaan usko, että ko. toiminta on rikollista - siis lippujen välittäminen - sillä niitä kuitenkin isosti ja julkisesti mainostettiin. Mistään pöydän alta tapahtuvasta mustasta pörssistä ei siis kuitenkaan käsittääkseni ole kyse.)

Reissun viimeisen vapaapäivän, Labor Dayn, vietimme kotimatkan lisäksi ostostellen. Kävimme erinäisissä turistikrääsää myyvissä kaupoissa sekä mm. Niken outlet-myymälässä. Mukaani tuolta ostospäivältä tarttui mm. mikkihiiri-kuvioitu vetoketjuhuppari, Miami University -logolla varustettu Niken vetoketjuhuppari ja jonkun baseball-tiimin shortsit (Nike). Kotona olimme mukavasti ennen pimeän tuloa, ja ehdimme nukkua hyvät yöunet ennen seuraavana päivänä koittanutta työpäivää.

Ensi viikonlopulle meillä ei ole vielä suunniteltu mitään erityistä ohjelmaa, mutta ensi viikon perjantaina olisi Suomi-Talolla jälleen karaoke. Moni viimekerran karaokeen osallistunut on muistuttanut meitä seuraavasta karaoke-illasta ja toivonut meidän osallistumistamme sinne. Mukava olla toivottu vieras, vaikkakin sitten 60+ -porukassa. :) Ehkäpä poikkeamme ensi viikonloppuna Miamiin. Varmaa on kuitenkin se, että saatte lukea siitä täältä blogista. Mukavaa viikonjatkoa!