keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Päivikki eli Viki

Tässä ensimmäinen tärkeiden ihmisten esittelypätkä! Kuvassa siis Päivikki Tiitola, eli täällä tuttavallisemmin (espanjaksi helpommin) kutsuttuna Viki.


Päivikki on siis meidän koulumme yhteyshenkilönä täällä Matagalpassa. Hänen työnään on järjestää meille harjoittelupaikat, kirjoittaa sopimukset koulun ja harjoittelupaikan välillä ja lähettää ne Suomeen allekirjoitettavaksi. Lisäksi Päivikki järjestää opiskelijoille asunnot ja hakee heidät Managuan lentokentältä Matagalpaan. Suuresti hänen ansiostaan kaikki sujuu täällä aluksi niin hyvin ja helposti! Päivikki on adoptoinut meidät osaksi omaa perhettään ja olemme hänelle enemmän kuin pelkkä ansiomahdollisuus. Luulen, että yksi syy tähän on tietysti Suomalaisuus joka meitä yhdistää. Päivikki on kuitenkin mahdottoman sosiaalinen ihminen, joten ei ole ollenkaan ihme, että hän tulee kaikkien kanssa toimeen!

Vikille maailman tärkein asia on KOIRAT. Päivikillä on kotona kaksi koiraa. Toinen on cockerspanieli Muneka (=Nukke) ja toinen on saksanpaimenkoira Neron, joka on vasta pentu. Neronista tulee perheen uusi vahtikoira, sillä vanha vahtikoira Tomi kuoli viime kesänä. Ja päivikin sydäntä lähellä eivät ole ainoastaan omat koirat, vaan KAIKKI koirat! Hän hoitaa naapuruston huonosti kohdeltuja koiria esimerkiksi viemällä yhteen köyhään perheeseen joka päivä ruoka-annokset koiralle, ostamalla lääkkeitä toiselle ja silittämällä lähes jokaista vastaantulevaa koiraa. Lisäksi Viki toimii aktiivisesti Matagalpan ja koko Nicaraguan eläinsuojeluyhdistyksessä.


Toinen asia, joka on Vikin sydäntä lähellä ovat kahvihetket kakkupalan kera.

Päivikin perheeseen kuuluu aviomies Leopoldo, tytär Elina (14 v) ja lisäksi perheeseen kuuluu Alvaro (21v), joka on asunut heillä nyt neljä vuotta sekä kaksi apulaista, joista Carla mm. on asunut Vikin luona vuosia, mutta nyt kun Carlalla on omaa perhettä, käy hän vain töissä Vikin luona.

Päivikki asuu San Ramonissa. Se on n. puolen tunnin ajomatkan päässä Matagalpassa. Työkseen Päivikki hoitaa heidän kahvitilan asioita sekä heidän taksejaan: Heillä on viisi taksia, joiden asioissa riittää hoitamista. Joka päivä pitää vuoron vaihtuessa ja illalla käydä vastaanottamassa rahat ja tankata taksit. Lisäksi taksien takia joutuu aina välillä ramppaamaan Poliisilla, jossa lupa-asiat ja kolarien selvittely ei suju aina niin nopsasti! Kaiken päälle on tietysti äidin "velvollisuudet" viedä Elinaa harrastuksiinsa, kuten tallille ja taekwondoon. :)

Minä puolestani olen tällä hetkellä hieman kipeänä. Kova yskä vaivaa, ja epäilen keuhkoputken tulehdusta. Tänään ja eilen olin töistä pois, koska yskäisenä olen enemmän muillekin haitaksi kuin hyödyksi. Huomenna kuitenkin olisi tarkoitus mennä töihin. :)

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moikka!

Vähän sulosia koiria! <3 :) Seuraavan kerran kun näet niitä, oikein paljon rapsutuksia multa! Paljon terkkuja sinulle, pärjäilehän..

-Venla

Anonyymi kirjoitti...

Tosi upeata olla internetissa ja kuuluisa. Hienoja kuvia ja hienoja blogeja tekevat nama Jamkin opiskelijat. Muutenkin tosi hienoa porukkaa. Terveisia lahettaa Paivikki Leopoldo Elina Alvaro Muñeca Neron

Anonyymi kirjoitti...

tanaan taas luin blogiasi mutta ei ollut uutta. Seuraan mielenkiinnolla askeleitasi.

olli kirjoitti...

Moi Outi, mitä siskolle kuuluu sinne kylmään ja kuivaan ilmastoon mahtaaolla kauhee koti ikävä. täällä odotellaan mustaa joulua.
mullakin on tietokone (vau). olli.kivela@hotmail.com
mese osoite kirjoittele... =)

Anonyymi kirjoitti...

Onko Päivikin koirat tuotu Suomesta vai onko ne hankittu paikanpäältä? Itseäni kiinnostaisi lähteä töihin ulkomaille mutta huolestuttaa tuon karvakaverin ottaminen mukaan.