Satu

Satu on luokkakaverini ammattikorkeakoululta. Hän on todellinen maailmanmatkaaja. Takanaan on niin maailmanympärysmatkaa (sisältäen myös Väli-Amerikkan) sekä 16 vuoden Australian-keikka. Satu on entiseltä ammatiltaan aivojumppakouluttaja. Itse en vielä kovin paljoa tiedä tuosta aivojumppa-asiasta, mutta sen verran tiedän, että se on hyvin tehokas moneen asiaan: mm. stressin pystyy helposti lievittämään eräällä hyvin yksinkertaisella liikkeellä! Satu on syypää siihen, että minäkin olen tällä hetkellä täällä Nicassa. Kuten blogin ensimmäisistä teksteistä tiedättekin, minun piti alunperin lähteä Englantiin, mutta se reissu meni jostakin syystä mönkään. Sadun puolestaan oli aikomus lähteä Australiaan vaihtoon, mutta sielläkin meni suunnitelmat uusiksi, ja hän päätyi lähtemään Nicaraguaan. Eli melkomoisten sattumien summana olemme molemmat täällä!

Satu on puhelias, kuten minäkin. Vauhtiin päästyään hän pärjää oikein hyvin minun puheripuleilleni. ;) Satu on suorapuheinen (kuten minäkin), joten tulemme erittäin hyvin toimeen. Asiat sanotaan niinkun ne on, ja kaikesta voi keskustella. Vaikka välillä joudumme varmasti molemmat huokailemaan toistemme tapoja ja sanoja, ja laskemaan siihen kuuluisaan kymmeneen, niin varmasti molemmille on jo kuluneen kuuden viikon aikana tullut sellainen vahva yhteenkuuluvuuden tunne - että me olla tiimi!

Niille, jotka eivät Satua vielä enempää tunne, niin tässä vielä kuvasarja Sadusta:

"tästäkin mulle tulee ihan Australia mieleen. Siellä on just samanlaista tää luonto!"

Satu on paikallisten kummastus, sillä hän on melkoisen pitkä
(vaikka oikeasti ei ole kuin vain 177cm).

Satu rakastaa valokuvaamista. Luonto, värit ja valo saavat Sadun väsyneenäkin jaksamaan vielä vähän matkaa! ..ja minä olen kyllä vähän kateellinen Sadun kamerasta. ..tai siis niistä molemmista! (Toisella saa upeita videoita ja voi ottaa kuvia vaikka veden alla. Toisessa puolestaan on mahtava zoomi!)

Luontokuvien lisäksi satu tykkää kuvata lapsia.
..ja lapset tykkää katsoa Sadun ottamia kuvia!

Satu juo "väärää" olutta. Victoria nimittäin on paljon parempaa kuin Toña.

..Satu ei ole mikään tekniikan ihmelapsi (viihtyisi enemän luonnossa kuin koneiden kanssa). Onneksi sillä on oma tekninen tuki melko lähellä jatkuvasti. Sadun uudessa pikkukamerassa on kaikkia hienoja toimintoja, joiden opetteleminen on vielä hieman kesken. Ehkäpä loppureissusta kehykseen tulee kuvat oikein päin. Satu muistaa aina mainita, miten kateellinen on siitä, kun minä kirjoitan tällä tietokoneella niiiin valtavan nopeasti. Oikeasti satu osaisi kyllä tosi lyhyen harjoittelun jälkeen itsekin kymmensormijärjestelmän (sormia tuijottamatta!) Itse asiassa, uskon, että Suomeen palatessamme hän on enemmän nörtti kun lähtiessä ;) Ehkäpä saan Sadun vielä oppimaan mesettämisenkin!