keskiviikko 19. elokuuta 2009

ensimmäinen viikonloppu

Heippa taas! Blogin päivittäminen on ollut taas monta päivää mielessäni, mutta kun tuolla kotosalla ei pääse nettiin, niin ei sitä oikein jaksa töiden jälkeen palata työpaikalle ainakaan ihan joka päivä. Tänään kuitenkin taas ryhdistäydyin, ja päätin päivittää tapahtumia tänne kaikkien tiedoksi.

Ensinnäkin, kuten USA Suomeksi sivutkin (www.usasuomeksi.com) muutama päivä sitten informoi, nyt alkoi se jatkuva Weather Chanellin (sääkanavan) tuijottaminen ja hurrikaanien jännittäminen. Ensimmäinen myrsky Ana laantui pelkäksi matalapaineeksi, ja kolmantena nimetty Claudette iski Floridan ohitse lännestä, joten tällä hetkellä jännitämme kulkeeko Bill reittiä, joka sille on ennustettu. Bill on tällä hetkellä saanut luokituksen neljä, eli kyseessä on jo valtavan kokoinen myrsky. Kolmostason myrsky repi viisi vuotta sitten lepokodin kattoja irti ja sisälle tuli suuret vesivauriot. Mikäli siis Bill muuttaa suuntaansa meitä kohti, ei kannattane jäädä odottamaan, vaan kuulemma mieluummin otetaan hatkat. No, onneksi ennusteet osoittavat, että Bill on menossa merivirtausten mukana kohti pohjoista, eikä toivottavasti pyyhkäise missään kohti mantereen ylitse. Toivon ainakin, että ei tule tänne! Tällä hetkellä asia ei kuitenkaan pelota, vaikka mielenkiinnolla ja jännityksellä seuraan tilannetta sääkanavalta.

Meidän viikonloppumme meni mukavan nopeasti. Ei pahemmin ehtinyt ikävöidä kotiin, kun jatkuvasti oli ohjelmaa. Lauantaina olimme sopineet yhden ystävän kanssa uintireissusta. Hän tuli hakemaan meitä yhdeksältä ja vei meidät Lake Worthin rannalle. Oli sovittu, että minä ja Marja menemme uimaan altaalle, ja Petra menee beachille kävelemään, koska ei välitä uimisesta. Tuulisen sään vuoksi altaankin vesi oli hieman aaltoista ja vastatuuleen uidessa olisi uimalasit olleet tarpeen. Uimalasien puuttumisen vuoksi pistin sitten aurinkolasit päähän. Muutama sadekuurokin yllätti meidät, mutta onneksi ei tullut ukkosta, ettei tarvinnut lopettaa uimista kesken matkan. Uimisen jälkeen kävin nopeasti nappaamassa pari valokuvaa beachilta. En kuitenkaan voinut jäädä nauttimaan rannasta pidemmäksi aikaa, kun näytti siltä että juuri kohta tulee vettä ja rankasti!



Uintireissun jälkeen menimme ostoksille. Minun oli tarkoitus löytää itselleni jumppahousut, joita en huomannut myöskään pakata mukaan. Täällä olisi Suomalaisten pitämä jumppa joka maanantai ja torstai, ja hintakin on vain $1, eli n. 0,70 €/kerta! ..jumppahousuja ei löytynyt, mutta sen sijaan ostin pimeässä hohtavan halloween-paidan, hauskat korvakorut ja varvassandaalit! Aivan oikein, olen opetellut käyttämään flipfloppeja!


Lauantai-iltana menimme Marjan luokse uimaan ja saunomaan ja lillumaan poreammeessa. Marjan mies innostui näyttämään meille juuri (Suomen)televisiosta tulleen Woodstock-elokuvan, joten katselimme sen vielä illan päätteeksi. Illan aikana Marjan luona kävi kylässä yksi Suomalainen poika, jonka luokse menimme sunnuntaina syömään ja uimaan. Aivan mahtavaa kyllä lillua uima-altaassa, juoda kylmää Margaritaa ja nauttia hyvästä seurasta ja kiireettömästä olosta. Ei tosiaan ole koti-ikävä vielä yllättänyt.

Sunnuntaina aamupäivän vietimme kuitenkin mukavasti kotona leväten. Yritämme molemmat parhaamme mukaan tehdä kotiväkeä kateelliseksi kerätystä rusketuksesta. Toivottavasti ei vain jää yritykseksi!




Maanantaina mentiin uusien tuttujen kanssa pelaamaan lentopalloa:



Nyt on pakko lähteä syömään. Ja akkukin on ihan loppu, kun unohdin pistokkeen adapterin kämpille.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kun pääset Flipareiden maailmaan et niistä ikinä luovukaan. Mielestäni maailman parhaat jalassa, ainakin kesällä :) Taidan silti olla vielä ruskeampi kuin sinä. Ja talven ajan uhoan käydä Solariumissa niin et pääse ohitse :)

-Katja

äiti kirjoitti...

Kyllä mekin vielä saadaan rusketus vaikka ei suomessa niin jossakin...
Hyvä ettei koti-ikävää ole tullut, ei täälläkään ole vielä ehtinyt ajattelemaan sinun poissaoloasi. Että kiirettä on ollit.

Halauksia Äiti

Unknown kirjoitti...

On jännä lueskella näitä ja katsella kuvia, kun on tutut maisemat. Olen itsekin tahkonnut lentopalloa tuolla samaisella kentällä. :)

Heli kirjoitti...

Heissan! Hienoo, että kaikki on siellä amerrikan maalla on hvyin. Lämpöä, aurinkoo ja liskoja riittää.... Tuohon viimeiseen kohtaan on tättän pakko sanoo, että YÄK! Halit sulle meiltä.
Toivoopi Heli:)

Anonyymi kirjoitti...

Heli: ai mihin viimeiseen kohtaan "yök!"? Ai lentopalloonko? :-o
Kiva kun sinäkin olet päässyt blogia lukemaan! =)

Leena kirjoitti...

Niin Outin tyylistä, "menin ostamaan jumppahousuja, joita en löytänyt, mutta löysin kaikkea muuta.. " heh :) ihana lukea sun juttuja!

Unknown kirjoitti...

Ehditko toitakin tehda?